Eksyitkö tälle vanhalle blogisivulleni kenties siksi, että etsit tietoa tulevaisuuden ennakoinnissa ja innovoinnissa käytetyistä heikoista signaaleista? Olet oikeille jäljillä- vain yhden klikkauksen päässä heikoista signaaleista. Uudet sivuni löytyvät nyt täältä:
Elina Hiltusen yritys: What's Next Consulting Oy on aloittanut toimintansa marraskuussa 2007. Yritys keskittyy heikkojen signaalien ja ennakoinnin parissa toimimiseen. Lisätietoja aiheesta yrityksen sivuilta:
Noin vuodenpäivät ehdin kirjoittaa blogiani täällä Vuodatuksen palstalla. Noin vuoden aikana blogillani on käyty yli 12 000 kertaa ja haluankin tässä kiittää kaikkia lukijoitani blogillani vierailemisesta, kommentoinnista ja heikkojen signaalien lähettämisestä minulle. Kiitos teille! Juuri te vedätte minut blogilleni kirjoittelemaan mielenkiintoisia havaintoja tästä päivästä ja tulevaisuudesta.Kiitos myös Vuodatuksen hienolle ja hyvin toimivalle ylläpidolle!
Blogini kirjoittaminen jatkuu nyt osoitteessa: www.omasana.fi/heikotsignaalit . Tervetuloa lukemaan blogiani siis tuohon osoitteeseen! Pidän kuitenkin vanhaa blogiani päivittämättömänä täällä paikalla, koska olen kerännyt näille sivuille kaikenlaista tavaraa. Joten mm. artikkeleja löytää vastaisuudessa täältäkin- ja tietenkin vanhat blogikirjoitukset.
Minun blogiharrastuksestani on tullut nyt "työtä", josta saan vastaisuudessa korvauksen, siksi siirtyminen toiseen palvelimeen. Ideaali tilannehan tämä on: että saa tehdä hommaa, mistä pitää ja joku vielä maksaa vaivanpalkkaa :)
My blog adress is changing. The new address is www.omasana.fi/heikotsignaalit . You are very warmly welcome to visit those pages and comment on my readings and give me hints about new weak signals.
I like to thank you for visiting my blog here at Vuodatus and I hope that you will read my new blog too.
Miten se Amazon tiesikään? Kun loggauduin Amazonin sivuille, toivotettiin minut nimeltä tervetulleeksi ja ilmoitettiin, että Amazonilla oli juuri minulle sopiva kirja myynnissä:
Taitaa olla Amazonilla tosi älykästä teknologiaa (softaa) käytössä, kun tuntee käyttäjät noin hyvin :)
I logged to Amazon and it welcomed me by my name."We have recommendations for you." was the text and link to suitable books- just for me: Complete Idiot's guide to Knowledge Management. How did they know?!
Paikalle on tulossa puhumaan mm. maailman ensimmäinen kyborgi Kevin Warwick ja professori Peter McGrory, professori Pirjo Ståhle sekä tietenkin allekirjoittanut. Seminaariin ja verkostoon voi ilmoittautua verkoston sivujen kautta:
Tilaisuuden juontaa professori Pirjo Ståhle ja heikkoja signaaleja esittelee tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
Tulevaisuus on lähempänä kuin koskaan! Avarra mieltäsi ja pane vauhtia yrityksesi kilpailukykyyn. Tule skannaamaan tulevaisuuden heikkoja signaaleja tilaisuuteen, joka koskettaa pintaa syvemmältä.
Kevin Warwick: Upgrading humans – technical realities and new morals
Kansainvälisesti tunnettu visionääri ja tulevaisuuden tutkija, professori Kevin Warwick kertoo, miten ihmisen ja koneen yhteys avaa ikkunat radikaaliin tulevaisuuteen. Eteemme avautuu uusia hyvinvoinnin muotoja ja kaupallisia mahdollisuuksia, mutta myös monitahoisia moraalisia ongelmia. Miten läheinen kytkös ihmisen aivoilla ja tietokoneella voi olla? Voidaanko teknologia ja ihmisen hermosto yhdistää siten, että inhimillinen suoritus- ja selviytymistaso saa täysin uudet mittasuhteet? Miten internetin välityksellä siirretään ajatuksia? Warwickin näkökulma on ainutlaatuinen, sillä hän on toiminut kokeissaan paitsi tutkijana myös koehenkilönä.
Kevin Warwick is Professor of Cybernetics at the University of Reading, England, where he carries out research in artificial intelligence, control, robotics and biomedical engineering. He is also Director of the University KTP Centre which links the University with Small to Medium Enterprises.
Peter McGrory: Designing the 4th Dimension – imaginable, decidable and realizable futures
Foorumin toisena vieraana on professori Peter McGrory, joka avaa mielenkiintoisesti kehitystä, jonka vaikutuksesta muotoilun strateginen merkitys kansainvälisillä markkinoilla on yhä tärkeämpi kilpailuetu. Miksi muotoilu on tärkeä osa tulevaisuuden strategiatyötä kaikissa yrityksissä? Miten visualisointiin perustuva skenaariotyö tukee innovaatiotoimintaa? Miten tuotteeseen yhdistetään visuaalinen vetovoima, tekninen käytettävyys ja taloudellinen tuottavuus?
Along with his position as Professor of Design Management at the School of Design at the University of Art & Design Helsinki TaiK, and Director of the Finnish Design Management Institute, Professor McGrory's current research interests involve, amongst others, exploring the breadth and strategic potential of design—technology platform as the basis for gaining and sustaining competitive advantage in international markets.
Ohjelma
13.00
Miksi Radical Futures –verkosto? / Pirjo Ståhle
13.15
Designing the 4th Dimension / Peter McGrory
14.00
Kahvi
15.00
Upgrading humans / Kevin Warwick
16.30
Heikkoja signaaleja metsästämässä / Elina Hiltunen
Tilaisuus pidetään Kulttuuritehdas Korjaamolla Töölönkatu 51 b. Foorumi on Radical Futures -verkoston jäsenille ilmainen. Muille osallistumismaksu on 800 €. Osallistujamäärä on rajoitettu.
Nuoruudestani muistan ne työväentalot, jossa joskus järjestettiin limudiskoja nuorille. Muistaakseni sellainen lapsuuteni kotikaupungin Keravan Elannon yläkerrassa. Vanhempina jo matkustettiin byggalle stadiin bailaamaan. Joka tapauksessa sana työväentalo on piirtynyt mieleeni lähinnä puolihilpeän illanvietteen seurassa. Nykyään ajatus työväentalosta nuoremmille taitaa olla vieras ja ne (ttalot, ei nuoret)saavatkin lahota rauhassa jossain kylän kulmilla. Vaan ei enää: työväentalotkin ovat siirtyneet nettiaikaan, katso vaikka tästä:
Ja ennen kuin klikkaat ylläolevaa linkkiä niin pieni varoituksen sana. Tämä pikku mainos liittyy hyvän lapsuuden ystäväni Anne Karjalaisen (Uusimaa: 200) eduskuntavaalikampanjaan. Anne on ollut ystäväni lapsuudestani saakka, sillä asuimme samalla kadulla ja perheemme tunsivat hyvin toisensa. Nyt olemme kummatkin niitä akat. äitejä, jotka porhaltavat kovassa työelämässä. Erona vain se, että silloin kun allekirjoittaneen ahteri painuu sohvalle television ääreen, Anne ramppaa vielä kaikenmaailman kokouksissa parantamassa maailmaa. Siis pieni mainos tässä, jotta naapurintyttö pääsisi eduskuntaan :)
Vaikka itse en välttämättä ota politiikkaa niin vakavasti, suosittelen kyllä kaikille, että äänestämään kannattaa mennä, kun äänioikeus kerran on. Tätä asiaa ei edes välttämättä suomalaisena ymmärrä arvostaa, mutta kun keskustelin Venezuelalaisen ystäväni kanssa "paikallisesta demokratiasta" (lue diktatuurista) se antoi yllättävää näkemystä siihen, että Suomessa asiat ovat aivan toisin.
Ja internetin käyttäjien ja bloggaajien kannattaa vielä antaa äänensä sellaiselle henkilölle, jolle nettimaailma on tuttua. Siellä se tulevaisuus kuitenkin luuhaa...
Tässä se on: allekirjoittaneen "kehittämä" heikko signaali testi saksaksi käännettynä.
"Woran erkennt man Schwache Signale? Dazu gibt es den „Weak Signal Test“:
1. Deine Kollegen lachen darüber. 2. Deine Kollegen sagen; das wird nie passieren. 3. Es löst Verwirrung aus. 4. Kein Mensch hat je davon gehört. 5. Deine Kollegen wollen das Thema nicht weiter diskutieren.
Wenn 1-5 zutreffen: Glückwunsch. Sie haben ein Schwaches Signal entdeckt"
(lähde tässä) Tämä on mielestäni hyvä osoitus siitä, miten blogosfäärissä on voimaa ja tehokkuutta. Eräässä kirjoituksessani lainasin kuvan saksalaisen Bernd Röthlingshöfer sivustoilta www.morebrains.de ja pistin tietenkin lähteen mukaan. Bernd otti minuun yhteyttä koska oli huomannut, että suomalaisten lukijoiden määrä oli yhtäkkiä kasvanut Berndin blogilla ja jäljet viittasivat blogiini... Ja nyt siis allekirjoittaneen heikko signaali teksti löytyy Berndin saksalaiselta blogilta saksannettuna kun kyseinen herra kiinnostui taas minun aiheestani :)
Tämä blogimaailman tehokkuus ja verkottuminen on ollut minulle täysi yllätys tässä 9 kuukauden aikana, jonka olen blogiani kirjoittanut. Olen saanut hienosti kommentteja blogiini ja vinkkejä heikoista signaaleista. Jopa muutama ideani (lähinnä tulevaisuusikkuna), joista ensiksi uskaltauduin kirjoittamaan blogissani, on herättänyt kiinnostusta eri tahoilla. Blogimaailman erityisyydestä kirjoittaa myös Free Lunchin Toni blogissaan (suora linkki):
"The break was also perfect for reviewing my a month plus long expedition to blogging. In that time I’ve created two blogs, killed one of them and written altogether roughly two dozens of posts. Generally, I must say, I’ve been positively surprised by the number of contacts I’ve got due to blogging even though there isn’t hundreds of daily visitors to my blog. It’s been very interesting to write to and to have a dialogue with brilliant people I wouldn’t have at all met otherwise. Only very few of the contacts I’ve made have remained totally without any reply. And via these contacts I’ve been taken to other blogs that have turned out to be very stimulating offering me more leads on things to write about."
The text above is from a blog FreeLunch. In the citation Toni is commenting the nice opportunities that blogs create. For me the nice opportunity came reality when I found my "weak signals test" in blog from Germany. See here Bernd's blog for the test in German: http://berndroethlingshoefer.typepad.com/smc/2007/02/die_tehorie_der.html
Blogissani olen nyt viime aikoina kirjoittanut perheen ja suhteiden tulevaisuudesta. Jatkan taas tänään samaa aihetta. Ylen Teemalla on alkanut ohjelma "Seniorien kommuuni" jossa seurataan viiden yli kuusikymppisen naisen muuttamista yhteiseen kämppään. Miksi seniori-iän pitäisi muka olla yksinäistä jos ei ole parisuhdetta? Joukosta kun voi saada voimaa. Lieneeköhän tämä kommuuniasuminen jonkinlainen uusperheilmiö tulevaisuudessa? Minusta vaikuttaa ihan hyvältä idealta!
Kuva: Naiset asuttavat samaa kämppää. Kuva Yle Teemasta täältä. These ladies live in the same house to avoid loneliness of senior age.
In Finnish tv there is a new series Silver Girls that tells about 5 ladies in their 60's that have moved together into the same house in Berlin, Germany. The point of this commune is to avoid loneliness. Will this be a "family" of the future. Aging of population is a strong trend in western countries. Will this commune be the future way of living of senior people?
Miltä tulevaisuus näytti ennen? Fabio Femino kotisivuillaan esittelee kuvia tulevaisuudesta 50, 60 ja 70 vuotta sitten. Käy katsomassa ja hämmästy missä maailmassa me emme vielä kuitenkaan elä!
The link above is to pages of Fabio Feminò, who presents images of the future in the past. Thank you for Z-punkt for this interesting link.The following pictures are from Fabio Feminos pages. Visit there to see more !
Allekirjoittaneella on tapana aina aloittaa keskustelu taksikuskien kanssa. Niin tänäänkin. Taksikuskini oli vanhempi mies ja kotoisin Skotlannista. Juttelimme kaikesta taivaan ja maan välilä ja mies jopa yllätti minut lausumalla vanhan runon skotiksi, loput sitten enkuksi. Eräs runo/ ajatelma kuului:
"Today I realized a long hair in my beard. It made me smile, because it was yours."
Sitten puhe meni ammatteihin. Kerroin olevani insinööri koulutukseltani- mies taas paljasti olevansa mikrobiologi. Oli ollut jossain tutkimus projektissa Suomessa viransijaisuudella, mutta sitten meni työ alta, kun entinen työntekijä otti paikkansa takaisin. Piti etsiä muuta työtä kun ei saanut omalta alalta, joten nyt siis mies ajoi taksia.
Surullista. Tuo mies oli koulutettu etsimään vastauksia oman mikrobiologian aihepiirin kysymyksiin- ja nyt tämä voimavara oli valjastettu auton ohjaamiseen.
Today I took a taxi. As all the time I started to discuss with the cab driver. He was from Scotland and it appeared that his education was a microbilogist. Now, because did not get a job in his own discipline, he was driving a taxi. I think that was sad.
RADICAL FUTURES verkosto, joka tähtää radikaalin tulevaisuusajattelun aktivoimiseen, starttaa tämän vuoden alussa. Radical Futuresin on tarkoitus olla Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lippulaiva verkosto, joka on kohdennettu yrityksille. Olen itse aktiivisesti mukana verkostossa mitä miellyttävimmässä hommassa (jonka itse kehitin): olen kyseisen verkoston lehden Radical Futures + 10:n päätoimittaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se sisältää tuiki tavallisia lehtiartikkeleita elävästä elämästä- tasan kymmenen vuoden päästä. Nyt on filepinoon jo kertynyt viitisen artikkelia- aiheena mm. kiinalaisen autonvalmistajan ongelmat parkkeerausrobotin kanssa ja virtuaalikuntosaliyrittäjän businesspalkinto. Lehden juttujen tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta vaan ennemminkin triggeroida uusia ajatuksia tulevaisuuteen liittyen.
Radical futures konseptia ollaan vasta starttaamassa, mutta jotain infoa löytyy täältä.
Finland Futures research Center is starting a new network for business people: Radical Futures network. Despite of having seminars with interesting speakers, we also have a magazine for the customers. The magazine is called Radical Futures + 10 and I happen to be the chief editor of it. The magazine is 10 years ahead of its time. So it is full of article telling the normal stories of normal people's life: ten years from now. In the first issue there is stories of chinese carmaker's problem with it's cars automatic parkin robot etc.
On-linenä oleminen ei ole enää mikää heikko signaali tänä päivänä, mutta itselleni on-linen ja non-linen ero hahmottui Saddamin hirttoon liittyvän uutisen myötä. Tuona aamuna, kun Saddam hirtettiin, avasin telkan ja katsoin tekstitv:stä uutiset. Pääotsikkona oli yllätys yllätys tämä tapahtuma. Sitten hain lehden ja aukaisin Hesarin. Isolla lehdessä luki suuntaan: Saddam kenties hirtetään tänään.
Herää mielenkiintoinen kysymys: tarvitaanko enää non-line mediaa? Hesarissa juuri 3.1.2007 uutisoitiin The Wall Street Journalista, joka oli muuttanut tyyliään uutisointia myöten. Nyt lehdessä keskitytään enemmänkin miksi? kysymyksten vastaukseen (siis taustojen selvittämiseen) kuin mitä? kysymysten (mitä on tapahtunut). Nämä mitä- aiheet oletetaan luettavan on-linena, taustat niihin siis non-linena.
Being on-line is not a weak signal anymore. But still it amazed me when one morning I checked the text news from tv and there was announcement that Saddam Hussein has been hung.In the morning paper the news refering to that were saying that today it might happen... There is a question: do we need non-line information sources anymore? A famous financial paper The Wall Street Journal just changed it mentality. Now it will focus more on aswering why questions instead of what. What questions are focused on on-line media, why questions to non-line media.
Yksi asia mihin uskon, että tulevaisuudessa ollaan menossa yhä enemmän, on nuo todentuntuiset robotit- jopa siinä määrin, että jossain vaiheessa on jo vaikeaa erottaa, että kuljeskeleeko edessäsi aito koira vai oliko sittenkin kyseessä robotti (jos ihmismäistä robottia kutsutaan androidiksi, niin ehkä koiraa muistattavaa voisi kutsua dogroidiksi, kissaa muistuttaavaa catroidiksi jne...). Ensimmäisiä haparoivia askeleita tuohon robottilemmikkisuuntaan on jo otettu vuosia- tästä näytteenä lukuisat mallikappaleet lelukaupassa.
Näin kävi sitten minunkin pikku prinsessan kanssa jouluna. Kovasti kyselin, että mitähän prinsessani (4 v) haluaisi joululahjaksi, ja vastaus oli, että puhuva leluponi. Joka kerta kun tapasimme kauppakeskuksessa joulupukin ja tämä meni kysäisemään tytöltä, että mikä se on se mielilahja- vastaus oli sama: puhuva leluponi. Lelukaupassa sitä käytiin monta kertaa ihailemassa ja jopa aattona aika ison lelupinon keskellä (tyttäreni on ollut pääosin kiltti) käärepapereita availlessa kuului epätoivoinen parkaisu: mutta missä on se leluponi? Löytyi sitten seuraavasta paketista. Onneksi hankin ponin, vaikka lompakkoa se kirvelikin. Mutta jos nyt nelivuotiaan sydämen oli sulattanut, niin pakkohan se oli hankkia. (Pistin tosin kyllä isoisän maksamaan myöhemmin koko lystin ;)
Kuva: Leluponi, joka puhuu valittuja lauseita (lähde: NetAnttila.) ja joka jostain syystä sulattaa pikkutyttöjen sydämet.
Jos nyt mietitään sitten kyseisen ponin "aitoutta". Kyseessähän on jonkinlaisen vauvanuken ja ponin hybridi- kunnia tästä pikkutyttöjen sydänlihakseen tähtäävästä loistoajatuksiesta lelutehtaan tuotekehitystiimille. Poni liikuttaa itseään ja samalla kuuluu epäilyttävä surina, jota ennen en ole tavannut aidoissa poneissa. Poni kääntää päätään, nousee istumaan ja kun sen suuhun tuikkaa tutin, kuuluu tsut-tsut. Poni herää, kun sen selkää taputtaa ja toteaa harvinaisen kovalla äänellä (miksi muuten lelujen äänet ovat niin kovia? kohderyhmänähän ovat pienet teräväkuuloiset vaahtosammuttimet eivätkä huonokuuloiset mummot tai kolkytvitoset, jotka ovat viettäneet nuoruutensa festareilla): "Hyvää Huomenta! Minä Rakastan sinua äiti!" Tässä vaiheessa alkaa viimeistään kunnon kasvattajan hälyytyskellot päässä soida aitouden suhteen: mikään pikkuinen ei puhu unesta herättäessä kyseisellä tavalla. Kaksi ja nelivuotiaiden äitinä todentuntuisempi lausahdus voisi olla: "Mee pois! Sä oot ihan tyhmä!!!" Paljon siis on vielä tuotekehitystä, jotta näistä leluista saadaan aidomman tuntuiset.
Jälkikaneetti: piruilin muuten tyttärelleni, että känkkäränkkäaamuina raahaan tuon hervottoman kalliin puhuvan ponin viereeni, taputtelen sitä ja nautin siitä, että edes joku sanoo rakastavansa äitiä ;)
The text above was telling about a talking toy pony (an early trying of robot pet) that my daughter got from Santa Claus as a present. There is still many ways to improve that pony so I would be more realistic (now it is not). One way to start would be to change the pony's talk from "Good morning, I love you mom" to "Go away, let me sleep for a while!"
Toni Paloheimo, joka kirjoittaa blogia Free lunch, kirjoitti blogissaan tiedon jakamisesta organisaatiossa niin, että bookmarkkaaminen internetissä olisi kollektiivista (katso juttu tästä). Toni kirjoittaa asiaa- ja toisin kuin minulla, hänellä tuntuu olevan vankka kokemus yrityselämän puolelta asiaa katselevana ihmisenä, koska toimii Postin Business Development Managerina. Mieleeni tuosta Toni kirjoituksesta tuli taannoin järjestämäni tilaisuus, jossa IBM:n Tommi Tulisalo oli keskustelemassa IBM:n eri softista, jotka sopivat mm. tulevaisuustiedon hankintaan. Pistän tässä tilaisuudesta kirjoittamani jutun lukijoille tiedoksi:
TULIO keskustelutilaisuus IBM:llä 15.3.06 Luennoitsija: Tommi Tulisalo, IBM
IT-arkkitehti Tommi Tulisalo piti esityksen IBM:n eri hakuteknologioista ja niiden erilaisista käyttömahdollisuuksista. Luennossaan Tulisalo kertoi IBM:llä kehitetystä ohjelmasta nimeltään IBM WebSphere Information Integrator Omnifind Edition, joka mahdollistaa monipuolisen tiedonhakemisen samaan aikaan erilaisista lähteistä, esimerkiksi internetistä, intranetistä ja tietopankeista yhdellä haulla. Tulisalo kertoi kyseisen ohjelman erityisominaisuutena olevan sen, että ohjelma indeksoi sanoja ja täten ”ymmärtää” paremmin tekstiä ja merkityksiä. Teksti siis ei ole enää ohjelmalle pelkkiä kirjainjonoja, vaan sanoihin liitetään ymmärrys siitä, mitä sana tarkoittaa. Esimerkiksi sana ”JAAKKO” indeksoidaan henkilöksi, sana ”SUOMI” paikaksi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että ohjelma kykenee sanatarkkojen (eksaktien) hakujen lisäksi ”discover” tyyppisiin informaatiohakuihin. Eksaktia hakua voisi luonnehtia käsky: ”Näytä minulle dokumentit, jossa mainitaan X”, kun taas ”discover” tyyppisessä haussa itse ohjelman käyttäjäkään ei välttämättä osaa määritellä tarkkaa hakutermiä. Tällöin hakukäsky voi olla tyyppiä:” Kerro minkälaista keskustelua markkinoilla X on käyty yrityksemme tuotteesta”. Käytännön esimerkkinä Tulisalo näytti haun sisäisistä tiedostoista, jossa hakusanoina oli ”Barbara” ja ”phone”. Haussa ohjelmisto itse tarkensi hakua niin, että se kysyi käyttäjältä erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä käyttäjä ajoi takaa haulla; halusiko hän esimerkiksi tietää Barbaran oman puhelinnumeron vai etsiä tiedoston, jossa Barbara mainitsee jonkin toisen henkilön puhelinnumeron. Kun käyttäjä klikkasi ensimmäistä hakulogiikkavaihtoehtoa, sai hän tulokseksi kaikesta tietomassasta sähköpostin, jossa oli mainittu Barbara ja hänen puhelinnumeronsa, vaikka kyseisessä tekstissä ei suoraan mainittukaan sanaa ”phone”.
Tulisalo esitti myös toisen esimerkin ohjelman mahdollisesta käytöstä. Tässä tapauksessa autonkorjaajat olivat kirjanneet ylös korjauksen tulevien autojen vikoja vapaamuotoisesti tietokantaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että korjaajat olisivat itse lähteneet kategorisoimaan auton vikoja- mutta käytännössä tällainen kategorisointi olisi voinut kaatua subjektiivisuuteen ja käytön vaikeuteen. Nyt ohjelma yhdisti tietoja niin, että korjaamolla pystyttiin käyttämään tuota vapaamuotoista tekstidataa niin, että vian tullessa voitiin datamassasta katsoa mahdollisia syitä auton vikaan korjaajien titetokantaan kirjoittamaan dataan nojautuen.
Tulisalo esitti myös muunlaisia IBM:n tietomassojen hallintasovellutuksia: Yksi sovellus, ”dogEar” eli suomeksi ”hiirenkorva” olisi yhteisön yhteinen bookmark- sovellus. Muita ohjelmia olivat esimerkiksi BluePages +1 ja Public Image Monitoring, jolla pystyttiin tarkastelemaan yrityksen saamaa palautetta esim. blogeissa ja kekustelupalstoilla ja jakamaan sitä kategorioihin positiivinen/negatiivinen/neutraali.
Itse heikkojen signaalien tutkijana aloin heti miettiä IBM:n hakuteknologian sovellutuksia kyseiseen aiheeseen liittyen. Heikot signaalithan ovat jotain uusia juttuja- ja kun jutut ovat uusia, niille todennäköisesti löytyy myös uusia sanailmentymiä- joko täysin uusia sanoja tai sanayhdistelmiä, mitä ei ole ennen käytetty. Tästä esimerkkinä mieleeni tulee käsitteet ”magneettinen tautuointi” ja ”kosmeettinen amputaatio”. Täysin uudet sanat taas ovat käytännössä uusia merkkijonoja. Pystyisiköhän IBM:n hakuteknologialla tulevaisuudessa etsimään täysin uusia sanoja ja sanayhdistelmiä? Jos näin voisi tehdä, pystyttäisiin varmaan heikkojen signaalien etsinnän saralla ottamaan suuri harppaus.
kirjoittaja:
Elina Hiltunen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TULIO,
elina.hiltunen@tse.fi
And in English: The blogist recommends you to link to Toni Paloheimo's blog called Free Luch. Mr. Paloheimo is working in Finland Post Corp as a Business Development Manager.In his blog he is writing about corporate tentacles- the ways how organizations could use collective bookmarking for sharing information. (link here).
IBM has developed a software suitable for that called dogear.
*PopuLaarin Lurker kirjoitti Tanka runon käyttämällä lauseita eri blogeista. Yksi lause oli otettu blogistani ja sain siitä kunniasta haasteen koota oman runon, joka siis yllä.Ei tullut Tanka mutta runo kuitenkin. Joka lauseesta pääsee linkkaamaan blogiin, josta lause on kopioitu.
Käytin muuten runossa "sattumageneraattoria", eli blogilistalta valitsin satunnaisen blogin ja kunkin blogin ylimmästä kirjoituksesta valitsin lauseen runoon.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Helsingin toimistolla kerättiin tänään rahaa toisenlaiseen joululahjaan. Lahjoitimme tänään kehitysapuun 1 vuohen, 6 kanaa ja kahdet vuodevaatteet.
Blogisti haastaa sinutkin lahjoittamaan toisenlainen lahjan näin joulun alla. Tässä linkki.
Kerro lahjoituksestasi minulle, niin julkaisen lahjoittajia blogissani :)
Näin joulunalusaikaan allekirjoittanut on alkanut herätä eettisille kysymyksille. Yksi eettinen asia koskee joululahjojani- yritän nyt loput hankkimattomista joululahjoistani joko hankkia erilaisilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä tai kotimaisilta käsityöläisiltä. Näissä aikeissa tänään marssin vanhaan satamaan naisten messuille. Eriyisesti noilta messuilta mieleeni jäi koju, jota piti LYHTY ry, jota kuvataan yhdistyksen sivuilla seuraavasti:
"Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen voittoa tuottamaton yhdistys. Lyhty ry tarjoaa kehitysvammaisille asumis-, opetus- ja työpajapalveluja Helsingissä Pitäjänmäellä, Konalassa ja Alppilassa.
Toiminnan tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä terveyttä ja hyvinvointia. Toimintaa ohjaavina arvoina ovat yksilöllisyys, vastuullisuus ja joustavuus.
Tavoitteenamme on tehdä modernia hoitotyötä, joka lähtee kokonaisvaltaisesta ihmiskäsityksestä. Siinä korostuu ihmisen ainutkertaisuus, yksilölliset valinnat ja voimavarat, joita tuetaan ja vahvistetaan. Olemme vastuussa hoitotyössä ensisijaisesti kehitysvammaiselle asiakkaalle itselleen. Haluamme korostaa vammaisen ja hänen perheensä itsemääräämisoikeutta vammaista koskevissa päätöksissä."
Itse ostin Lyhdyn kojulta kaikenlaista lyhtyläisten tekemää pikkukivaa, mutta eräs näistä lyhtyläisten töistä oli mielestäni erityisen taiteellinen (monet töistä olivat harvinaisen taiteellisia). Kyseessä on alla oleva pinssi, johon yksi lyhtyläinen nainen oli piirtänyt alla olevan linnun. Minusta lintu on todella upea! Itselläni oli vielä ilo painaa teoksen tekijän käteen tuo euron kolikko, jonka tuo pinssi maksoi.
Ikävä juttu tuossa Lyhty ry:ssä on se, että nyt Helsingin kaupunki aikoo vetää tukensa pois tältä kehitysvammaisten yhdistykseltä. Tässä tietoa Lyhdyn net sivuilta:
"Nyt Lyhdyn palvelujen uhkana on Helsingin sosiaalilautakunnan 21.3.2006 tekemä päätös lopettaa Lyhdyn toiminta vuoden 2006 loppuun mennessä..."
Jaa-ah: ensin kuntien ja valtion työt tungetaan 3. sektorille ja sitten näiltä vedetään mukavasti matto jalkojen alta, kun toiminta on vakiintunut. Itse ainakin kirjotin nimeni (vahingossa jopa kahteen kertaan) Lyhdyn kansalaisadressiin. Toivottavasti sinäkin lukijani teet niin.
Mutsi on cool ja neuleblogit jyrää! Mihin tämä maailma on menossa? Neuleblogit ovat mielenkiintoinen ilmiö- ne yhdistävät kovan tekniikan ja pehmeän villan (pehmeät arvot). Tuskin kukaan tietotekniikkainsinööri 1960 luvulla olisi uskonut, että 40 vuoden päästä tietokoneilla on niinkin tärkeä tehtävä kuin neuleohjeiden jakaminen. Mutta näin on. Blogilistalla tilastoissa näkyy, että elämän jälkeen käsityöt ovat seuraavaksi suosituin kategoria, josta kirjoitellaan blogeja (suomalaisessa) bittiavaruudessa.
Tulevaisuudentutkijana allekirjoittanut haluaa myös olla ajan hengessä myös mukana. Siksi perustinkin oman raakaversio neuleblogini, jossa paljastan tulevaisuuden tutkijan käden töinä syntyneitä tuotoksia. Olkaa hyvä: sivu löytyy tästä . Joku voisi kysyä, että mitä tämä huovutushössötys tähän blogiin liittyy. Siihen blogisti vastaa, että koettakaapa naulahuovuttaa itse. Siihen jää koukkuun. Erään kerran allekirjoittanut oli luennoimassa Tulevaisuuden tutkimusseuran tilaisuudessa heikoista signaaleista. Blogisti, joka edellisenä päivänä oli neulahuovuttanut ensi kerran, otti tarvikkeet mukaan seminaariin (kuten sanoin, siihen jää koukkuun). Seminaarin vetäjänä toimi Fountain Parkin iki ihana Leena Ilmola, joka heti innostui kokeilemaan huovutusta. Leena pääsi allekirjoittaneen areenalle ja antoi puheen ohjeeksi seuraavaa: Lopeta sitten vasta, kun olen saanut tämän oman juttuni huovutettua. Ja allekirjoittaneen puhe kesti siis yhden huovutetun ketturintaneulan verran. Tilaisuuden jälkeen mentiin ostamaan Leenalle neula ja villaa.
Kerran TKK:n aikoinani projektimme pojat saivat kutsutuksi Suomeen puhumaan herran, joka designasi Ferrareita ja oli myös suunnitellut Paavin auton. Kyseinen herra (jonka nimeä en saa mitenkään päähäni) puhui auton designaus prosessista. Kysäisin mieheltä, että mikähän mahtaa olla seuraava auton design trendi, ja tähän tuo viisas mies vastasi, että trendit tulevat aina sykleissä. Eli käytännössä jotain vanhaa otetaan uudestaan käyttöön. Tähänhän perustuu esim. muoti. 70-luku taisi juuri mennä pois muodista ja onkohan nyt sen 80 luvun vuoro. Tervetuloa olkatoppaukset!! Haastattelemani japanilaisen WaterStudion tj. Naoki Sakai kiteytti saman: boxi, roud style, boxi, roud style... Siis elämä on yhtä sykliä, jossa historia tulee "keksittyä" aina uudelleen ja uudelleen hieman varioidussa muodossa.
Tänään käväisin autokaupassa, ja huomasin siellä upean auton, josta tietenkin näppäsin kännykameralla kuvan. Kyseessä on Citroenin "lippulaiva" C6.
Minulle tuli heti mieleen tuosta "venytetystä" automallista jotain jo ennen nähtyä:
Eksyinpä tässä surffaillessani Etelä-Afrikkalaiselle uutissivustoille, joissa myös tarjottiin treffipalveluja. Silmiinpistävä ero länsimaihin verrattuna löytyi kohdasta, jossa hakijat kertoivat HIV tilastaan (siis onko vai ei)-HIV Status. Katso linkkin tästä.
Kertoo siis tosiaankin siitä, miten paljon kyseinen sairaus vaikuttaa Afrikassa.
Lueskelin joululahjahankintatarkoituksissa postilaatikkooni tipahtanutta lelukatalogia. Siitä silmiini pisti uusi päivitetty Monopoli peli: Monopoli tässä ja nyt. Kyseisessä pelissä ei enää seteleitä käytetä, vaan transaktiot hoidetaan pankkikortilla ja nappulatkin ovat päivittyneet mm. kännykäksi, rullalaudaksi. Uuteen monopoliin valittiin nettiäänestyksellä paikat Helsingistä ja huoneistokeskuksen porukka arvioi paikkojen hinnat nykypäivän rahassa. Uuden Monopolin kuva tässä:
Ja täsä tulikin sitten mieleen uusi tapa tehdä skenaarioita (tulevaisuuden vaihtoehtokuvia). Tehdäänpä skenaariot MONOPOLI muodossa- eli minkälainen voisi olla tulevaisuuden päivitetty Monopolipeli? Voidaan pohtia vaikka talouden kehitystä tulevaisuudessa: mitkä ovat tulevaisuuden kiinteistöjen hinnat? Entä mitkä ovat tulevaisuudessa keskeiset suositut rakennukset Monopolissa: Fatta, Hotelli Kämp,Elämyskeskus, Vanhustenhoitola Seniili vai mitkä? Mikä on maksutapa Monopolissa- maksetaanko suoraan pelinappulalla, jossa oma "sormenjälki" vai maksetaanko erilaisilla vastapalveluksilla- vai maksaako astuminen toisen tontille lainkaan- vai kenties maksaako tontin omistaja? Entä minkälaisia ovat tulevaisuuden Monopolin asunnot? Moduuleita, kierrätysmateriaalia, vankkaa puuta?
Tässä taas pikku harjoitus blogini lukijoilleni (eli aviomies- silmä tarkkana nyt):
Kehitä kolme (3) erilaista tulevaisuuden Monopol- peliä (julkaisuvuosi 2025), jotka perustuvat komeen erilaiseen tulevaisuuden skenaarioon.
Luen juuri kirjaa "Peripherical Vision. Detecting the Weak Signals That Will Make or Brake Your Company". Kirjan ovat kirjoittaneet George Day ja Paul Shoemaker. Hyvä kirja, suosittelen!
Kirjassa on mielenkiintoinen tarina siitä, kun ihmiset keskittyvät johonkin asiaan, suuretkin muutokset ympärillä voivat jäädä huomaamatta (s. 21). Eräässä tutkimuksessa pistettiin henkilöitä laskemaan koriskentän laidalle valkopaitaisen joukkueen "pallonvaihtoa". Mustapaitaista vastajoukkuetta ei tarvinnut huomioida. Jossain välissä kentälle käveli gorilla-asuinen mies joka röhisteli urosmaisesti rintaansa. Pelin jälkeen kysyttiin koehenkilöiltä kuinka paljon palloa vaihdettiin. Tulos oli yleensa n. 90% oikein. Kun testihenkilöiltä tiedusteltiin, oliko pelissä tapahtunut jotain outoa, kukaan ei ollut huomannut mitään. Kun testihenkilöille kerrottiin vierailun tehneestä gorillasta, kukaan ei uskonut juttua todeksi (koska eivät olleet tätä havainneet). Vaikka video tapahtuneesta näytettiin testihenkilöille, moni epäili huijausta.
Mitä tästä opimme? Keskittyessämme moniin jokapäiväisiin puuhiimme siviilissä ja töissämme, helposti meiltä voi jäädä huomaamatta suuretkin ja ilmiselvät muutokset. Mieti, mitä sinä et tänään näe, ja mikä sinut voi huomenna yllättää.
Pari viime päivää olen hehkutellut PopuLAARI blogin Lurkerin keksintöä digikiiltokuvista, jotka on liitetty linkki ihan minne tahansa, huvin vuoksi. Näen, että digikiiltokuvat liittyvät hyvin sattumointiin, joka taas liittyy hyvin omien rajoittuneiden mentaalimalliemme avaamiseen ja informaatiofilttereiden laajentamiseen. Pari viime päivää olen lainaillut Lurkerilta digikiiltokuvia ja linkittänyt niitä ties minne, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, ja hieman jalostin tuota Lurkerin ajatusta omia tarkoitusperiäni varten sopivaksi. Esitttelen siis teille tässä viisi viisasta miestä, jotka tulevat toimimaan sattumageneraattoreina sivuillani linkkien muodossa. Sen verran helpotan kuitenkin lukijan päätöstä siitä, että linkatako vai ei, että nämä viisi miestä omilla persoonillaan kertovat hieman linkistä.
Joten tässä siis esittelyssä PESTE miehet. (PESTE on tapa luokitella ympäristön muutoksia eri luokkiin. P tulee sanasta Politics eli politiikka, E sanasta Economics, talous, S sanasta Social eli yhteiskunta, T sanasta Technology eli tekniikka ja toinen E sanasta Environment eli ympäristö).:
P- mies Gandhi vihjaa polittisista muutoksista linkeissään
E-mies Chaplin vihjaa talouden muutoksista linkeissään
S-mies Elvis viittaa yhteiskunnan muutoksista linkeissään
T-mies Einstein vihjaa teknologian muutoksista linkeissään
E: mies kukko vihjaa ympäristön muutoksista linkeissään.
Vastaisuudessa siis kun joku yllä olevista kuvista ilmestyy kirjoituksiini, olen linkittänyt sen johonkin tulevaisuuden kannalta mielenkiintoiseen seikkaan, josta muuten en mainitse sivuillani. (en tosin vielä- nyt täytyy palata takaisin sorvin ääreen)...
Aamulla koiraa ulkoiluttaessani törmäsin toiseen koiranulkoiluttajaan. Kuten yleensä tapana, koiran omistajat alkavat keskustella keskenään kaikesta maailman asioista. Niin mekin. Lopulta juttu meni nenäpunkeista ammatteihimme. Vastapuoli osoittautui mielisairaanhoitajaksi. Alkoi keskustelu ihmisen hyvinvoinnista. Nainen kertoi, että ennustusten mukaan vuonna 2020 masennus on 2. yleisin sairaus maailmassa. Ja miten tähän reagoidaan tänään: psykiatriselta hoidolta on vedetty matto alta: potilaiden on yhä vaikeampi päästä hoitoon. Mielipideosastolta muistan lukeneeni potilaasta, joka yritti itsemurhaa, jotta pääsisi sisälle sairaalaan. Muuten ei ollut päässyt. Sitten suositaan avohoitoa, joka pahimmillaan on oikeastaan heitteillejättöä. Nuorten ja lasten, joiden ongelmat olisi vielä tuossa vaiheessa helpommin korjattavissa, täytyy odottaa kohtuuttomat ajat hoitoonpääsyä. Masentuneelle sekuntti tuntuu iäisyydeltä. Masentunut ihminen ei jaksa eikä kykene odottamaan hoitoonpääsyä pitkään. Jalkansa katkaissutta henkilöäkään ei käännytetä sairaalan ovelta kotiin: linkkaa takaisin puolen vuodan päästä...
Tässä vuodatuksessani en parjaa hoitohenkilökuntaa, joka jo vetelee liiankin kovilla- kohdennan tässä puheeni poliittisille päättäjille.
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallituksen kokouksessa puhuimme siitä, että voisimme tehdä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tulevaisuutta koskevia toimitaehdotuksia. Allekirjoittanut ehdotti, että ottaisimme ensimmäiseksi teemaksi ihmisen hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä allekirjoittanut aikoo juuri ottaa nämä ongelmat voimakkaasti esille. Kun oman läheisen ja rakkaan ihmisen menettää itsemurhan kautta, kummasti nämä asiat saavat aivan uuden paikan arvomaailmassa.
PopuLAARI- blogisti kirjoitti blogissaan tulevaisuustoimittaja idestani. PopuLAARin blogisti Lurker tituleerasi itseään kirjoituksessaan tulevaisuustoimittajan vastakohdaksi- menneisyystoimittajaksi. Vaikka olenkin tulevaisuuden tutkija, myös menneisyys kiinnostaa minua, joten Lurker, olen samoilla kannoilla ajatustesi kanssa! Tulevaisuustekstien lisäksi olen myös jollain tavoin pyrkinyt kirjaamaan ylös arjen muutoksia. Yksi lempiaiheeni on ollut vanhojen autojen korjaaminen, josta olen kirjoittanut pari juttua (Hesariin + Ins lehtiin)
Yksi parhaimmista tulevaisuuden tutkijoista mielestäni on Mika Pantzar, joka on kirjoittanut ainakin pari kirjaa "arjen historiasta". Yhden kirjan nimi on Tulevaisuuden koti.Kirjoissaan Pantzar on kuvannut hyvin esim. margariinin ja jääkaapin tulemisen joka kodin vakiokamaksi. Pantzar on muuten myös älyttömän hyvä luennoija, joten kannattaa yrittää joskus päästä kuuntelemaan Mikan esitelmiä. Mutta mieletöntä arjen historiaa löytyy siis Pantzarin kirjojen lisäksi popuLAARISTA. Käykääpä vaikka tsekkaamassa!
PopuLAARI-blogista löytyi myös muuten yksi heikko signaali näin muutaman hetken selaamisella: digikiiltokuvat, jota Lurker pistää sivuilleen. Seuraavassa lainaus sivuilta:
"PS. PopuLAARIssa alkaa tästä lähtien ilmestyä pikkuisia digikiiltokuvia sinne tänne silloin tällöin. Niiden linkit voivat viedä ihan minne vain. Ihan vain huvin vuoksi "
Lurkerin digikiiltokuvat ovat loistava käytännön keino sattumointiin! Toivottavasti Lurker et pahastu, jos käytän tätä loistavaa sattumointimenetelmää sivuillani. Teoreettinen tieteentekijäpuoleni huomaa taas tässä todella hyvän keinon avata informaatiofilttereitään suuremmiksi (viittaan tässä igor Ansoffin informaation filtteröintiteoriaan). Päivän tekstin apina kuva on Lurkerin PopuLAARI blogista ja klikkaamalla sitä, pääsee jonnekin...
P.s. Kuukausia sitten valittelin, että en oikein teoreettisesti osaa sanoa sitä, mikä heikko signaali on. Nyt "valo" on löytynyt. Kirjoitin aiheesta artikkelin, joka nyt viime viikolla hyväksyttiin Futures lehteen. Kirjoitan tästä teoriastani tulevaisuudessa lisää.
Shift happens! julistaa tulevaisuusasioihin keskittynyt FutureCode konsulttiyritys. Futurecode julkaisee puolivuosittain oman heikko signaali raporttinsa (kutsuvat näitä heikkoja signaaleja hiljaisiksi signaaleiksi) ja nyt on julkaistu tämän syksyn versio. Raportissa on kirjattu tässä päivässä olevia heikkoja signaaleja ja pohdittu niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Linkki raportin sisällykseen löytyy tästä. Itse raporttia pääseekin sitten lukemaan erillistä korvausta vastaan kun ottaa FutureCoden Jim Solatiehen yhteyttä..
Ja miksi sitten allekirjoittanut mainostaa tätä raporttia? No kun allekirjoittaja sattuu olemaan yksi FutureCoden käyttämistä "tulevaisuusnenistä"
Turku on ottanut askeleen esteettömyyteen ja avannut esteettömän uimarannan, jonne mm. pyörätuolilla on helppo päästä. Suunnittelussa on myös huomioitu mm. sokeiden tarpeita äänimerkein. Kyseinen uimaranta on ymmärtääkseni ensimmäinen lajissaan Suomessa. Juttu aiheesta löytyy tästä
Väestörakenteemme ikääntyy ja kaikenlaiset vaivat tulevat yleisemmiksi nousevan keski-iän myötä. Tämä tuo uusia vaatimuksia tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun. Vierailin Japanissa -99 mm. Matsushitan tuotekehitysinsinöörejä haastattelemassa ja siellä tuo esteettömyys tuotemuotoilussa oli otettu harvinaisen tosissaan. Tuotteiden pitää olla kaikille- myös vammaisille ja vanhuksille- sopivia. Niinpä yrityksessä oli kehitetty istumasuihku, jotta peseytyminen olisi myös huonokuntoisimmille helpompaa. Samoin Matsushitassa oli koekeittiä, jossa seurattiin ihmisten puuhia tarkkaan ja tämän perusteella tutkijat tekivät huomion, että astianpesukoneen luukun aukaiseminen on keholle kuluttavampaa. Tilalle kehitettiin malli, jossa sen sijaan, että luukku aukaistaan alaspäin, koko astianpesukoneen ritilikkö vedetään kiskoilla (sama periaate kuin keittiäissä patakaapissa).
Matsushitalla muuten kyseltiin, että miten menisi kaupaksi Suomessa japanilainen innovaatio, jossa wc:n pöntön istuinrenkaan saa lämmitettyä. "Ei menisi" vastasi kolleegani suomalaisen rehellisesti- näin siis maassa, jossa ei-sanaa ei "tunneta".
\"No sano nyt joku esimerkki sellaisesta heikosta signaalista\" oli usein kommentti yleisöstä, kun aloitin tutkimuksen ja luennoinnin heikkojen signaalien parissa viime vuosituhannella. Jaa. Ei ole ihan helppo aisantutijankaan vetäistä sellaista hihasta, joten ensi töikseni aloin tosiaankin etsimään heikkoja signaaleja luentomateriaaliani täydentämään. Nyt minulle vuosien varrella on jo kehittynyt \"tulevaisuussilmälasit\" joilla skannailen lehtiä lukiessani heikkoja signaaleja ja päätin nyt julkisesti kirjata niitä esimerkeiksi tälle blogilleni sellaisia henkilöitä varten, jotka jossain vaiheessa pohtivat heikkoja signaaleja esim. skenaario tai strategiaharjoutusten myötä.
Se, jota pohdituttaa, että mikä se heikko signaali on, suosittelen klikkaamaan jotain linkkiä blogini sivulta, mutta näin lyhyesti todettakoon, että heikko signaali on esim. lehtijuttu, huhu, havainto, nettisivu, jonkin asiantuntijan valtavirtaa vastustava kommentti jostain nyt oudolta tuntuvasta, kenties nousevasta trendistä. Yksi heikko signaali ei itsessään kerro tulevaisuudesta, mutta sopivasti niitä yhdistelemällä voidaan nähdä nousevan trendi- ennen kuin muut sen huomaavat.
Mutta tässä siis muutama heikko signaali päiväksi lehdistä \"saksittuna\". Mukana lähde ja allekirjoittaneen lyhyt tiivistelmä.
\"H&M vai UFF? Hennes &Mauriz myy käytettyjä vaatteita Tukholmassa ja Oslossa.\" Hesari 28.4.2006.
Juttu siitä, että Henkka ja Maukka on ottanut muutamaan (12) liikkeeseen pienet second hand osastot, jossa tosiaankin myydään käytettyjä vaatteita \"vintage\" kyltin alla.Vaatteet ovat ketjun uusien vaatteiden hintaisia.
\"Kotipizzalta pitsa MTV-sukupolvelle\" Hesari huhtikuun loppu 2006.
Kotipizza siis myy MTV (Music TV): logon muotoisia pizzoja.
\"Bakteeri tekee superliimaa\" Tekniikka ja Talous 20.4.2006, s24
Amerikkalaistutkijat löytäneet luonnosta superliiman, joka pitää lujemmin kuin mikään muu tunnettu luonnon aine. Liimaa tuottaa bakteeri, joka elää kaikkialla, missä on märkää. Liima toimii vain märässä ympäristössä, joten sovelluksia etsitään ensin kirurgiaan.
Kuvaus This is a blog about weak signals by which I mean strange things that exist today and that can tell about big trends in the future. By using weak signals we can try to anticipate and create the future. The writer of this blog is a futures researcher and doing her doctoral thesis about weak signals.
Mitä tapahtuu huomenna, mitä tulevaisuudessa? Tulevaisuudentutkija listaa tässä blogissa heikkoja signaaleja, eli tässä päivässä olevia outoja juttuja, joista tulevaisuudessa voi tulla isojakin asioita.
Blogin pitäjä tekee väitöskirjaansa Helsingin Kauppakorkeakoululle heikoista signaaleista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa TULIO jatko-opiskelijaohjelmassa.
Blogin pitäjä käy myös ahkerasti luennoimassa ja konsultoimassa tulevaisuuden tutkimukseen ja heikkoihin signaaleihin liittyen.
BLOGISTI OTTAA MIELELLÄÄN VASTAAN LUKIJOIDEN BONGAAMIA HEIKKOJA SIGNAALEJA
P.S. Jos käytät materiaalia blogiltani, niin ilmoitathan ystävällisesti alkuperäisen lähteen.
